Urheilu

Fysikalisoituminen
Urheilu on teknistynyt tai paremmin sanottuna valmennus perustuu liikaa erilaisiin laitteisiin. Osaaminen tai suorituskyky mitataan jollain laitteella ja kuntosalitkin ovat melko staattisia. Saahan niillä tietenkin jotain aikaan. Miettikää vähän sitä ihanaa hurmosta, mitä vanhan kansan äijät kokivat seistessään täyttä laukkaa viilettävän hevosen kärryillä. Miettikää – miten ihanan joustavaa heidän käyntinsä oli. Ei lapiohommat valmennuksellisessa mielessä ole mitenkään yksipuolista – raittiista ilmasta tai halkojen mättämisestä puhumattakaan.

Henkinen valmennus
Urheilusta on urheilu kadonnut ainakin valmentajien ja johtajien päästä. Urheilijoiden terveyskäsite ulottuu vain suoritukseen, mutta ei siihen, että elimistö olisi terve. Henkinen valmennus on ihan lapsellista. Siitä saatiin hyvä esimerkki viime talven olympialaisista. Ei Virpi Kuitusen heikko esitys ollut sattuma. Samat henkisen valmennuksen mokat valuivat vahingossa tai tarkoituksella koko joukkueeseen. Yritysmaailmassa valmennuksessa voidaan puhua mitä tahansa puuta heinää, mutta samoja ns. totuuksia on mahdoton tunkea urheilijaan. Yritysmaailmassa nuo jutut voivat tuntua mukavilta ja kaverimaisilta, mutta ei niillä voida vaikuttaa urheilijan suoritukseen muuten kuin heikentävästi. Suorituksen heikentyminen tulee lisääntyneestä jännityksestä ja muusta stressistä.

Rentous
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen valitteli viime talvena, ettei rentoutta voi ostaa kaupan hyllyltä. Ei tietenkään, jos hyllyjä katsoo laput silmillä. Toisin sanoen katsoo vain niitä hyllyjä, joita on jo aikaisemminkin katsottu.
Pitkän (45 v.) linjan joogina väitän, että rentoutuminen voi olla pysyvä ilmiö ihmisen kehossa. Se on se ihmisen luonnollinen olotila.

Kun lopetan
Mihin muuhun kuin nykyiseen urheilijat voivat yltääkään, kun jokaisen aivoissa takoo tärkeimpänä ajatuksena, että sitten kun lopetan ... sitten pääsen juomaan oikein kunnolla ja tuhoamaan elimistöni. Urheilun ihanne pitää palauttaa.

Valmennus
Katsokaa miten ähiseviä ja ahdistuneita nykyiset valmentajat ovat. Ei sellaiset tyypit voi antaa muille virtaa. Katsokaa Jani Rantasta tai Jan Zeleznyä. Ne äijät ei pahemmin ähise. Taitaa Zelezny vielä laulaa muut Barcelonan keihäänheittäjät suohon paitsi mitalimiehet.
Katsokaa venäläisiä huippu-urheilijoita. Eivät he saavuta huipputuloksia suurella lihasmassalla. Ei kuulantyöntäjien ja moukarinheittäjien vartalossa olevat kymmenet rasvakilot paranna tulosta senttiäkään.

Kasvisruoka
Mistä sellainen uskomus tulee, että lihaa on pakko syödä? Jokainenhan sen tajuaa, että eläintä tapettaessa se kohtaa suurimman mahdollisen pelon – tapetuksi tulemisen pelon. Tuo pelko menee silmänräpäyksessä tapettavan eläimen jokaiseen soluun. Sieltä se siirtyy niin sanottuna ravintona syöjäänsä.

Kemikaaliuskonto
Usko kemikaalien kaikkivoipaisuuteen on juurtunut syvälle. Se on kuitenkin ehkä suurin syy lihas- ja jännevaivoihin. Kaikista suuhun laitetusta kemikaaleista osa jää elimistöön myrkyllisessä mielessä. Se on myrkyllistä, vaikka ei täytäkään myrkytyksen virallista määritettä. Se on myrkyllistä, vaikka niiden sanotaan olevan turvallisia. Ne kerääntyvät lihaksiin, jänteisiin ja kaikkialle. Siitä tulee jänteiden katkeamiset, lihaskrampit ja venähdykset.

Pakasteet
Kemikaalien kanssa vastaavia ovat pakasteet. Pakastaminen pilkkoo solujen rakenteita. Pilkkoutuneet proteiiniketjut jäävät osittain elimistöön samalla seurauksella kuin kemikaalit.

Einekset
Einekset ovat kuollutta ravintoa ja rasittavat ruuansulatusta tarpeettomasti. Ne on kerran valmistettu ja jäähdytetty. Jokainenhan sen tietää, että miten paljon paremman makuista juuri raaka-aineista valmistettu ruoka on.

Maito
Maito ei ole ruokajuoma. Jokainen tuntee vanhan totuuden, jonka mukaan maito ottaa herkästi muita makuja itseensä – jopa jääkapissa. Siinä piilee suuri viisaus. Viisaus siinä mielessä, että maitoa ei pitäisi juoda minkään muun maun kanssa kuin makean. Makea on maidon oma maku.

Aterialla nautittu maito muuttuu elimistössä kuona-aineeksi, joka kerääntyy verisuonten seinämiin. Se muuttuu kuona-aineeksi muiden kuin makeiden makujen vuoksi.

Juokaa maitonne erillään ja keittäkää sitä ensin pari minuuttia. Sulamisen parantamiseksi siihen on hyvä lisätä hiukan kardemummaa, kanelia ja fenkolia. Pieni ripaus kurkumaa ei myöskään ole pahitteeksi.

Vesi
Juokaa vettä. Juokaa nimen omaan puhdasta vettä. Keittäkää se aamulla ja laittakaa termokseen. Hörppikää sitä vähän kerrallaan pitkin päivää. Juokaa vettä myös aterian yhteydessä pieniä siemauksina.

Kahvi ja energiajuomat
Kahvin juonti ei todellakaan virkistä. Ei myöskään energiajuomat eivätkä energiapatukat. Heinäkuussa tuli julkisuuteen tutkimus, jonka mukaan kahvi ei piristä. Sen nauttiminen kuitenkin poistaa vieroitusoireet. Tuota ilmiötä on vuosikymmenet kutsuttu piristämiseksi. Sillä lailla.

Päiväunet
Päiväunet vahingoittaa koko kehoa. Päiväunet ei todellakaan ole levon ja toiminnan vuorottelua eikä mitenkään niiden tasapainottamista. Ne tekevät laiskan ja velton olon.
Päiväunia ei pidä sekoittaa ruokalepoon eli karjalaisten ettosiin. Ruokalepohan tarkoittaa lepäämistä kylkikanavointiasennossa. Sen tarkoitus on ruuansulatuksen edistäminen. Se ei siis ole nukkumista.

Nukkuminen
Huippu-urheilijat ilmaisevat usein tehneensä parhaansa. Se on totta. Jaksaminen olisi kuitenkin ihan toista luokaa, jos nousee ylös aikaisin aamulla. Vanhaa kansaa pidetään terveenä osittain sen vuoksi, että he nousivat ylös varhain – siis ennen kello kuutta. Uni on ravitsevinta kello 22 – 24. Siis nukkumaan ennen kello kymmentä – joka äijä ja mimmi.

Melu
Laput korvilla on muotijuttu. Korvalappustereoista tulevan musiikin uskotaan auttavan keskittymisessä ja ties missä. Sillä jumputuksella ja monella muulla melodialla on kuitenkin päin vastainen vaikutus.

Mustat vaatteet
Urheilukilpailut ovat synkkiä tapahtumia. 'Kaikilla' on yllään mustaa. Mihin mustalla kuvitellaan päästävän? Ei se ainakaan paranna suoritusta. Ei piristä. Ei tee iloiseksi.

Musta on eristävä väri. Se eristää urheilijan yleisöstä. Se on melkoinen ristiriita. Kun jatkuvasti on mustat vaatteet päällä ja sitten kentällä onkin jotain muuta, niin seuraus on tunnemaailmasta tuleva paniikki. Iholla oleva musta vaate vahingoittaa tunnemaailman reseptoreita.
Toisaalta jatkuva mustiin pukeutuminen saa tunnemaailman käymään melkoisilla ylikierroksilla. Ulospäin se näyttäytyy ahdistuksen kaltaisina ilmiöinä.

Viite
http://blogit.mtv3.fi/porttila/2010/08/01/miksi-saksalaiset-ovat-parempia/comment-page-1/#comment-2162