perjantai 27. elokuuta 2010

Helsingin liitosalue kaavoitus

Lähtökohdaksi asukas eikä tehokkuus
Oikein hyvä - kunhan siitä tulee jotain muuta kuin sekava ja ahdas kuten tämän vuoden asuntomessualue. Kaavoituksen lähtökohtana voisi olla asukas eikä ns. tehokkuus tai monimuotoisuus.
Suomalainen rakennusperinne
Myös suomalaisessa rakentamisperinteessä tunnetaan hyvin väljyyden tarve. Ilmalla pitää olla tilaa liikkua rakennusten välissä.
Intialainen arkkitehtuuri
Intialaiseen perinteinen arkkitehtuuri Sthapatyaveeda tunnetaan myös Vastu-nimellä. Vastun mukaan rakennetut talot kestävät luonnonmullistuksia ihan toisella tavalla kuin nykyarkkitehtuurin mukaiset luomukset. Esimerkkinä voi mainita Kalifornian muutaman vuoden takaiset laajat maastopalot. tuli ei tuhonnut Vastun mukaan rakennettuja taloja eikä edes vahingoittanut niitä, vaikka viereiset talot tuhoutuivat. Samanlaisia raportteja on tullut Australiasta. Muutama vuosi sitten hirmumyrsky ei vahingoittanut perinteisesti rakennettuja temppeleitä, mutta viereiset toisella tavalla rakennetut temppelit kärsivät pahoja vaurioita.
Asukkaan aito viihtyvyys
Oma lukunsa on asukkaiden aito viihtyvyys Vastun mukaan rakennetuilla alueilla. Sellainen viihtyvyys on erilaista kuin pelkästään muuttaminen uuteen taloon.
Arkkitehdit paneutukaa siihen, miten suomalaiset ovat rakentaneet talonsa. Sieltä löytyy se, miksi jossain talossa riidellään vähemmän kuin muissa. Sieltä löytyy se, miksi jossain talossa sairastellaan vähemmän kuin muissa. Sieltä löytyy se, miksi jossain talossa on vähemmän epäonnea kuin muissa.
Rakennuksen suunta
Nuo ilmiöt eivät johdu pelkästään asukkaista sinänsä. Tärkeintä on, että kaava tehdään koordinaattien mukaan eli rakennukset ovat oikeassa suunnassa maapallon pyörimiseen nähden. Yhtä tärkeä periaate on, että talon sisäänkäynti on suoraan itään tai pohjoiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti