Sairauden voi sekoittaa allergiaan

Maitoa Käytetään väärin.
Harri Aleniuksen mielestä:

"- Jos asioita katsotaan maailmanlaajuisesti, jopa 75 prosenttia maailman väestöstä on laktoosi-intolerantteja lapsuusiän jälkeen. Lapsuusiässä on tärkeä pystyä juomaan maitoa, mutta kun kasvetaan, tietyt ihmisryhmät kehittävät laktoosi-intoleranssin."

Intialainen luonnonlääketiede Ajurveeda (Ayurveda) määrittelee maidon nektariksi tai rasayanaksi. Se on siis jotain muuta muin ruokajuoma. Käytännön elämässä se tarkoittaa sitä, että tapamme käyttää maitoa on väärä.
Keitetty maito
Ajurveedan mukaan maito pitäisi aina keittää ennen sen juomista. Siihen voi lisätä jotain makeaa maustetta kuten kaneli, kardemumma tai fenkoli. Mausteet helpottavat maidon sulamista ja imeytymistä. Ne auttavat myös ruuansulatuksen tulta pysymään vatsassa niin, ettei sen aiheuttama kuumuus nouse rinnan alueelle tai jopa aivoihin.
Kun maitoa nautitaan jonkun muun maun kuin makean kanssa, niin se muuttuu ruuansulatuksessa kuona-aineeksi, joka kiinnittyy ravintoa kudoksiin kuljettavien kanavien eli verisuonten seinämiin.
Paras tapa maidon nauttimiseksi on kiehauttaa se ja juoda noin tuntia ennen nukkuman menoa, jolloin se auttaa saamaan virkistävämmän unen.
Lounas
Maidosta saa myös helppotekoisen pirtelön, jonka voi nauttia päivälliseksi. Kiehauta maito ja samalla pari taatelia, kourallinen rusinoita ja vaikkapa pari ruokalusikallista auringonkukan siemeniä ja ruokalusikallinen rouhittuja pellavansiemeniä tai vaikapa muutama juuri kuorittu manteli. Se on hyvin ravitsevaa ja sitten vaan odottamaan iltamaitoa.
Sairauden voi sekoittaa allergiaan | Lahti | yle.fi

Maito raakana, kiitos

Maito raakana, kiitos
Suomessa on tapettu maidosta pöpöjä pastöroimalla 60 vuotta. Nyt yhä useampi haluaa maitonsa raakana, pastöroimatta. He ovat kyllästyneet teollisen maidon aiheuttamiin vatsavaivoihin.

Kaikki joivat sitä ennen
Siinä sitä nyt on, pastöroimatonta maitoa eli raakamaitoa litran muovitonkassa helsinkiläisen maatilapuodin kylmähyllyssä. Rasvaprosentti on yli viiden.
Tätä maitoa ei ole käsitelty mitenkään. Heti lypsämisen jälkeen se pakattiin ja viilennettiin alle kolmeen asteeseen ja kuljetettiin myyntiin.
Kuvittelet ehkä, ettei Suomessa saisi myydä raakamaitoa? Tai valmistaa juustoa pastöroimattomasta maidosta?
Väärin. Maidolla ei ole Suomessa pastörointipakkoa, eikä ole ollut koko EU-aikana. Raakamaidosta saa tehdä juustoja, ja maitotila voi jaella raakamaitoa vähittäismyyntiin, kunhan luvat ja omavalvonta ovat kunnossa.
Vielä 1950-luvulla raakamaitoa joivat Suomessa lähes kaikki. Mutta sitten erään ranskalaisen mikrobiologin opit rantautuivat Suomeen.

Pastöroinnin alkuperä
Ranskalainen Louis Pasteur keksi jo 1800-luvun puolivälissä, että kuumentamalla ruokaa siitä voi tuhota bakteereita. Menetelmä sai nimen pastörointi.
Suomessa pastörointi aloitettiin jo ennen sotia, mutta menetelmä yleistyi 1950-luvulla, jolloin lavantautiepidemia piinasi Helsinkiä. Unicef lahjoitti Suomelle useana vuonna valuuttaa pastörointilaitteiden hankintaa varten.
Suomen valtio joudutti pastöroinnin leviämistä kepillä. Ne tilat, jotka eivät pastöroineet maitoaan, joutuivat maksamaan sakkoa. Muutamassa vuodessa pastörointi levisi kaikkialle. Raakamaito katosi kaupoista.

Raakamaitoa kauppoihin
Saloniemen tila Laitilassa on Suomessa toistaiseksi ainoa, joka myy raakamaitoa kauppoihin. Pelko terveysriskeistä on pientuottajien keskuudessa liian kova.
Laitilassa lehmät ulkoilevat vapaasti laitumella ja syövät, mitä eteen tulee.
"Sen takia maidon maku saattaa hieman vaihdella", maidontuottaja Riitta Saloniemi kertoo.
Saloniemi tietää, missä kunnossa hänen lehmiensä utareet ovat, mutta puhtaaltakin näyttävän utareen pinnassa elää lantabakteereja ja stafylokokkeja.
Raakamaidolla on kiivaita vastustajia, ja eniten he ovat huolissaan nimenomaan bakteereista.
Stafylokokit tuottavat suolistomyrkkyjä, ja pastöroimattoman maidon kampylobakteerit ovat aiheuttaneet ripuliepidemioita eri puolilla Eurooppaa.
"Millään valvonnalla ei voida tietää, mitä bakteereita raakamaidossa milloinkin on. Pastörointi on riskin minimoimiseksi välttämätöntä", sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Satu Pyörälä.
Bakteereilla pelottelusta herää kysymys. Kuka ylipäätään haluaa juoda maidon raakana, pastöroimattomana?


Vatsavaivat
Valtava joukko ihmisiä kärsii maidon aiheuttamista vatsavaivoista. Raakamaidon ystävien mielestä syy on maidon teollisessa käsittelyssä.
"Maito on elävää ravintoa. Jotta ihminen voisi juoda sitä, ruuansulatus tarvitsee maidon bakteereja ja entsyymejä. Jos ne tuhotaan, syntyy ongelmia. Pastöroinnin ja homogenoinnin yhdistelmä tuottaa suurelle osalle vatsaoireita", lääkäri Antti Heikkilä sanoo.
Tästä Heikkilä on puhunut jo vuosia. Tavallisen maidon aiheuttamat oireet eivät hänen mielestään johdu laktoosista.
Bakteereilla pelottelua hän pitää vastenmielisenä. Hygienia ei ole enää samanlainen ongelma kuin se oli Louis Pasteurin aikana.
Saloniemi kertoo, ettei heidän raakamaidostaan ole koskaan löydetty salmonella- tai listeriabakteeria. Eikä maidon juojilta ole tullut valituksia.
"Jos ongelmia ilmenisi, miettisin asian uudestaan", hän sanoo.

Hassua kyllä, pastörointi on juurtunut Suomeen tiukemmin kuin sen keksijän kotimaahan Ranskaan. Sielläkin isot, teolliset juustonvalmistajat pastöroivat maidon, mutta perinteiset juustot, esimerkiksi roquefort, tehdään edelleen raakamaidosta.
Suomessa valmistetaan vain muutamia juustoja pastöroimattomasta maidosta. Valion mustaleimaemmental tehdään maidosta, jota on kuumennettu hieman pastörointia matalammassa lämpötilassa. Menetelmää kutsutaan termisoinniksi.
Emmentalin pitkä kypsytys tappaa patogeenit eli sairauksia aiheuttavat bakteerit. Siksi Valio uskaltaa valmistaa sitä pastöroimattomasta maidosta, vaikka se muuten luottaa pastörointiin.

Valion logistiikka
Valion kaltaisen ison talon logistiikka on rakennettu pastöroinnin varaan.
"Meidän kylmäketjumme ei taipuisi hoitamaan raakamaidon logistiikkaa", Valion teknologiajohtaja Matti Harju sanoo.
Se on vastaus niille, jotka ihmettelevät, miksei Valio paranna palveluaan ja ryhdy myymään pastöroimatonta maitoa. Nykyään raakamaitoa voi ostaa Suomessa vain muutamasta kaupasta tai suoraan tiloilta.
Valion toinen ongelma on turvallisuus.
"Emme voi ottaa riskiä, että raskaana oleva saisi keskenmenon tai lapsi ruokamyrkytyksen", Harju sanoo.
Harjulta kysytään usein, käsitelläänkö suomalainen maito jotenkin toisin kuin ulkomailla. Sitkeässä nimittäin elää myytti, että maito aiheuttaa vatsanväänteitä Suomessa, mutta ei ulkomailla.
Perussääntö on, että maito pastöroidaan niissä maissa, joissa sitä juodaan. Saksasta etelään maito iskukuumennetaan eli käytännössä steriloidaan.

Valion kemistit
Kemistit tekevät Valiollakin töitä pastöroinnin korvaamiseksi. Nyt tutkitaan mikrosuodatusta, jossa tautia aiheuttavat bakteerit suodatetaan pois maidosta. Suodattaminen voisi korvata pastöroinnin.
Menetelmä on tunnettu jo 1990-luvulta asti, mutta se on ollut liian kallis. Nyt sen käyttö on jo mahdollista, mutta viranomaiset eivät ole vielä hyväksyneet sitä.
"Näyttää siltä, että tautia aiheuttavista bakteereista saadaan suodattamalla poistettua 99 prosenttia, mutta lisäksi vaaditaan ehkä jonkinlainen lämpökäsittely", Harju sanoo.
Se ei prosessoimattoman maidon ystäville käy. Luonnontuote ei tarvitse käsittelyä.


HANNA JENSEN
HS - Ruoka & Juoma - 7.10.2010

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Maito+raakana+kiitos/HS20101007SI1AR01ebj?useToken=true

Urheilu

Fysikalisoituminen
Urheilu on teknistynyt tai paremmin sanottuna valmennus perustuu liikaa erilaisiin laitteisiin. Osaaminen tai suorituskyky mitataan jollain laitteella ja kuntosalitkin ovat melko staattisia. Saahan niillä tietenkin jotain aikaan. Miettikää vähän sitä ihanaa hurmosta, mitä vanhan kansan äijät kokivat seistessään täyttä laukkaa viilettävän hevosen kärryillä. Miettikää – miten ihanan joustavaa heidän käyntinsä oli. Ei lapiohommat valmennuksellisessa mielessä ole mitenkään yksipuolista – raittiista ilmasta tai halkojen mättämisestä puhumattakaan.

Henkinen valmennus
Urheilusta on urheilu kadonnut ainakin valmentajien ja johtajien päästä. Urheilijoiden terveyskäsite ulottuu vain suoritukseen, mutta ei siihen, että elimistö olisi terve. Henkinen valmennus on ihan lapsellista. Siitä saatiin hyvä esimerkki viime talven olympialaisista. Ei Virpi Kuitusen heikko esitys ollut sattuma. Samat henkisen valmennuksen mokat valuivat vahingossa tai tarkoituksella koko joukkueeseen. Yritysmaailmassa valmennuksessa voidaan puhua mitä tahansa puuta heinää, mutta samoja ns. totuuksia on mahdoton tunkea urheilijaan. Yritysmaailmassa nuo jutut voivat tuntua mukavilta ja kaverimaisilta, mutta ei niillä voida vaikuttaa urheilijan suoritukseen muuten kuin heikentävästi. Suorituksen heikentyminen tulee lisääntyneestä jännityksestä ja muusta stressistä.

Rentous
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen valitteli viime talvena, ettei rentoutta voi ostaa kaupan hyllyltä. Ei tietenkään, jos hyllyjä katsoo laput silmillä. Toisin sanoen katsoo vain niitä hyllyjä, joita on jo aikaisemminkin katsottu.
Pitkän (45 v.) linjan joogina väitän, että rentoutuminen voi olla pysyvä ilmiö ihmisen kehossa. Se on se ihmisen luonnollinen olotila.

Kun lopetan
Mihin muuhun kuin nykyiseen urheilijat voivat yltääkään, kun jokaisen aivoissa takoo tärkeimpänä ajatuksena, että sitten kun lopetan ... sitten pääsen juomaan oikein kunnolla ja tuhoamaan elimistöni. Urheilun ihanne pitää palauttaa.

Valmennus
Katsokaa miten ähiseviä ja ahdistuneita nykyiset valmentajat ovat. Ei sellaiset tyypit voi antaa muille virtaa. Katsokaa Jani Rantasta tai Jan Zeleznyä. Ne äijät ei pahemmin ähise. Taitaa Zelezny vielä laulaa muut Barcelonan keihäänheittäjät suohon paitsi mitalimiehet.
Katsokaa venäläisiä huippu-urheilijoita. Eivät he saavuta huipputuloksia suurella lihasmassalla. Ei kuulantyöntäjien ja moukarinheittäjien vartalossa olevat kymmenet rasvakilot paranna tulosta senttiäkään.

Kasvisruoka
Mistä sellainen uskomus tulee, että lihaa on pakko syödä? Jokainenhan sen tajuaa, että eläintä tapettaessa se kohtaa suurimman mahdollisen pelon – tapetuksi tulemisen pelon. Tuo pelko menee silmänräpäyksessä tapettavan eläimen jokaiseen soluun. Sieltä se siirtyy niin sanottuna ravintona syöjäänsä.

Kemikaaliuskonto
Usko kemikaalien kaikkivoipaisuuteen on juurtunut syvälle. Se on kuitenkin ehkä suurin syy lihas- ja jännevaivoihin. Kaikista suuhun laitetusta kemikaaleista osa jää elimistöön myrkyllisessä mielessä. Se on myrkyllistä, vaikka ei täytäkään myrkytyksen virallista määritettä. Se on myrkyllistä, vaikka niiden sanotaan olevan turvallisia. Ne kerääntyvät lihaksiin, jänteisiin ja kaikkialle. Siitä tulee jänteiden katkeamiset, lihaskrampit ja venähdykset.

Pakasteet
Kemikaalien kanssa vastaavia ovat pakasteet. Pakastaminen pilkkoo solujen rakenteita. Pilkkoutuneet proteiiniketjut jäävät osittain elimistöön samalla seurauksella kuin kemikaalit.

Einekset
Einekset ovat kuollutta ravintoa ja rasittavat ruuansulatusta tarpeettomasti. Ne on kerran valmistettu ja jäähdytetty. Jokainenhan sen tietää, että miten paljon paremman makuista juuri raaka-aineista valmistettu ruoka on.

Maito
Maito ei ole ruokajuoma. Jokainen tuntee vanhan totuuden, jonka mukaan maito ottaa herkästi muita makuja itseensä – jopa jääkapissa. Siinä piilee suuri viisaus. Viisaus siinä mielessä, että maitoa ei pitäisi juoda minkään muun maun kanssa kuin makean. Makea on maidon oma maku.

Aterialla nautittu maito muuttuu elimistössä kuona-aineeksi, joka kerääntyy verisuonten seinämiin. Se muuttuu kuona-aineeksi muiden kuin makeiden makujen vuoksi.

Juokaa maitonne erillään ja keittäkää sitä ensin pari minuuttia. Sulamisen parantamiseksi siihen on hyvä lisätä hiukan kardemummaa, kanelia ja fenkolia. Pieni ripaus kurkumaa ei myöskään ole pahitteeksi.

Vesi
Juokaa vettä. Juokaa nimen omaan puhdasta vettä. Keittäkää se aamulla ja laittakaa termokseen. Hörppikää sitä vähän kerrallaan pitkin päivää. Juokaa vettä myös aterian yhteydessä pieniä siemauksina.

Kahvi ja energiajuomat
Kahvin juonti ei todellakaan virkistä. Ei myöskään energiajuomat eivätkä energiapatukat. Heinäkuussa tuli julkisuuteen tutkimus, jonka mukaan kahvi ei piristä. Sen nauttiminen kuitenkin poistaa vieroitusoireet. Tuota ilmiötä on vuosikymmenet kutsuttu piristämiseksi. Sillä lailla.

Päiväunet
Päiväunet vahingoittaa koko kehoa. Päiväunet ei todellakaan ole levon ja toiminnan vuorottelua eikä mitenkään niiden tasapainottamista. Ne tekevät laiskan ja velton olon.
Päiväunia ei pidä sekoittaa ruokalepoon eli karjalaisten ettosiin. Ruokalepohan tarkoittaa lepäämistä kylkikanavointiasennossa. Sen tarkoitus on ruuansulatuksen edistäminen. Se ei siis ole nukkumista.

Nukkuminen
Huippu-urheilijat ilmaisevat usein tehneensä parhaansa. Se on totta. Jaksaminen olisi kuitenkin ihan toista luokaa, jos nousee ylös aikaisin aamulla. Vanhaa kansaa pidetään terveenä osittain sen vuoksi, että he nousivat ylös varhain – siis ennen kello kuutta. Uni on ravitsevinta kello 22 – 24. Siis nukkumaan ennen kello kymmentä – joka äijä ja mimmi.

Melu
Laput korvilla on muotijuttu. Korvalappustereoista tulevan musiikin uskotaan auttavan keskittymisessä ja ties missä. Sillä jumputuksella ja monella muulla melodialla on kuitenkin päin vastainen vaikutus.

Mustat vaatteet
Urheilukilpailut ovat synkkiä tapahtumia. 'Kaikilla' on yllään mustaa. Mihin mustalla kuvitellaan päästävän? Ei se ainakaan paranna suoritusta. Ei piristä. Ei tee iloiseksi.

Musta on eristävä väri. Se eristää urheilijan yleisöstä. Se on melkoinen ristiriita. Kun jatkuvasti on mustat vaatteet päällä ja sitten kentällä onkin jotain muuta, niin seuraus on tunnemaailmasta tuleva paniikki. Iholla oleva musta vaate vahingoittaa tunnemaailman reseptoreita.
Toisaalta jatkuva mustiin pukeutuminen saa tunnemaailman käymään melkoisilla ylikierroksilla. Ulospäin se näyttäytyy ahdistuksen kaltaisina ilmiöinä.

Viite
http://blogit.mtv3.fi/porttila/2010/08/01/miksi-saksalaiset-ovat-parempia/comment-page-1/#comment-2162