keskiviikko 21. syyskuuta 2011

VRrän työntekijöillä paha olo työstä


On se todella järkyttävää, että työn teosta tulee paha olo.
"- Ihan tuntuva rahallinen korvaus helpottaa oloa, mutta ei poistaisi sitä pahaa oloa, Päiviö sanoo."

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/vrn_tyontekijat_vaativat_kannustinpalkkiota_venymisesta_2889978.html

VR:n työntekijät vaativat kannustinpalkkiota venymisestä

julkaistu tänään klo 16:24, päivitetty tänään klo 17:26
Jussi Päiviö puhuu kännykkään
Rautatieläisten liiton suunnittelusihteeri Jussi Päiviö.
Kuva: YLE
Rautatieläisten liiton mukaan konduktöörit työskentelevät jaksamisen äärirajoilla. Liitossa pelätään, että raskaat työolot alkavat näkyä lisääntyneinä sairauslomina. Liitto toivoo, että henkilökunta palkittaisiin ylimääräisellä palkkiolla.

Opettaja haluaisi opettaakin muun työn ohella


Aika outoa juttua opettajilta. Onha opettajat aina valvoneet koulun järjestystä. He ovat tehneet sen, vaikka sitä ei ole rikoslaissa erikseen mainittu.

Onkohan noi opettajien ammattiliittopuuhat pääasiallisin syy koulujen rauhattomuuteen?

http://www.yle.fi/alueet/tampere/2011/09/opettaja_haluaisi_opettaakin_muun_tyon_ohella_2888785.html


Opettaja haluaisi opettaakin muun työn ohella

julkaistu tänään klo 12:10, päivitetty tänään klo 12:24
Liitutaulu, liituja ja sieni
Opettajan aika menee usein kaikkeen muihin kuin varsinaiseen työhön.
Kuva: YLE / Meri Herttua
Harva opettajaksi ryhtyvä luulee enää pystyvänsä keskittymään tulevassa työpaikassaan pelkkään kansankynttilän rooliin. Lisääntynyt vastuu ja varsinaisen opetustyön ulkopuoliset tehtävät alkavat olla tiivis osa ammatin kuvaa.

Räsänen tutkii hätäkeskusuudistuksen vielä kerran | Häme | yle.fi

Varsinkin poliisin toiminta on sellaista, että se ei sovellu hätäkeskukseen. Jos poliisin päivystys pidetään edelleen hätäkeskuksissa, niin siellä pitää olla poliiseja vastaamassa niihin soittoihin.

Voihan niille muutamille tietysti antaa poliisin koulutuksen - hätäkeskuksen budjetista tietysti.

Hätäkeskuksen siirto Helsingistä Keravalle on perusteiltaan ihan eri luokan ongelma kuin muiden keskusten siirrot. Helsinki on sellainen kummallinen alue, että muualla maassa tunnetaan kauhua täällä liikkumiseen. Se on ihmisten asennetta. Kaupungin hahmottaminen omaan tajuntaan on eri juttu kuin kaupungiosien nimien ulkoa opetteleminen.

Räsänen tutkii hätäkeskusuudistuksen vielä kerran | Häme | yle.fi


tiistai 20. syyskuuta 2011

Sotilastutkijat: Suomen lähellä "syvenevä epävarmuustila"


Voisiko tuossa tutkimuksessa olla harha? HSsän jutusta ei käy selville, ovatko tutkijat huomioineet koko armeijalaitosten vähenevää tarvetta.

Sinänsä puolustusvoimat ovat tulleet tiensä päähän. Ei ihmisten tappamiseen perustuvalle järjestelmälle ole enää kysyntää. Sehän kyy jo tuossa artikkelissakin.

Suomen puolustusvoimat pitäisi tuotteistaa uudelleen. Sehän on jo nyt maan suurin kuntokoulu. Kertausharjoituksia voisi myös lisätä, jolloin päähuomio kiinnitettäisiin tervyteen.

Hyvä käytännön keino testata armeijan tarpeettomuutaa on lomauttaa koko henkilökunta ensi heinäkuuksi. 


Sotilastutkijat: Suomen lähellä "syvenevä epävarmuustila"

20.9.2011 14:00 | Kommentit
Venäjä hyödyntää Länsi-Euroopan sotilaallisen puolustuskyvyn heikkenemistä ja aiheuttaa paineita myös Suomelle, arvioidaan uudessa suomalaisessa raportissa Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä.
"Vastakkainasettelu on jossain määrin palannut kuvaan mukaan, vaikka sitä ei lännessä mielellään myönnetä", sanotaan Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle tehdyssä raportissa.
Tiistaina julkistettu raportti on sekä arvio Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä että selvästi myös perinteisen maanpuolustuslinjan puheenvuoro yhä voimistuvassa väittelyssä Suomen puolustusvoimien uudistuksista.
"Suuri reservi on osoitus maanpuolustustahdosta", sanotaan raportin lopussa. Puolustusuudistuksen yksi keskeinen kiista koskee asevoimien 350 000 miehen sodanajan vahvuuden supistamistarvetta.
Raportin kirjoittajista Stefan Forss on Suomeen johtava ydinasetuntija.Lauri KiianlinnaPertti Inkinen jaa Heikki Hult ovat eläköityneitä upseereita, joilla on taustaa sekä tutkijoina että Neuvostoliiton ja Venäjän tuntijoina.
Arvio Suomenkin sotilaallisen turvallisuuden heikkenemisestä perustuu raportissa tilanteeseen, jossa Nato-maat ja Ruotsi keskittyvät kriisinhallintaan ja niiden kyky puolustaa omia alueitaan vähenee samalla, kun EU on osoittautunut turvallisuuspolitiikassa heikoksi.
"Euroopan unionin ja Naton perustat eivät enää vaikuta yhtä vakailta kuin vielä vuosituhannen vaihteessa", on kirjoittajien arvio.
"Venäjä hyödyntää syntynyttä tilannetta ja toimii toisin", he päättelevät.
Venäjän asevoimien kehitystä peilataan venäläislausunnoilla 90-luvulta lähtien ja Neuvostoliiton valatapiiriin kuuluneiden Nato-maiden ilmaisemilla huolilla.
"Nato-maiden puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa", sanotaan raportissa.
Kirjoittajat painottavat Venäjän sotilasmenojen kasvua, satsauksia aseteollisuuteen ja erityisesti maavoimien organisaatiouudistusta.
Vuonna 2009 Venäjän kuusi sotilaspiiriä muutettiin neljäksi strategiseksi yhteisjohtoalueeksi. Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin läntiseksi sotilaspiiriksi. Samaan aikaan järjestettiin joukot aiempaa joustavammin prikaateiksi.
Sittemmin joukkoja on läntisessä sotilaspiirissä siirretty enemmän länteen eli Suomen suuntaan. Lähialueella toimii useita nopeassa valmiudessa olevia jalkaväkiprikaateja, joista osa tosin on olemassa vasta paperilla. Kansainvälisen strategisen tutkimuskeskuksen IISS:n mukaan vain noin 40 prosenttia uusista prikaateista oli viime vuonna toimintavalmiudessa.
Myös raportissa mainitaan, että Venäjän ilmoittamat sotilashankkeet eivät toteudu ainakaan aikataulussa.
"Puolustusteollisuuden vakavaa järjestelmävikaa ei ole mahdollista korjata nopeasti, joten toistaiseksi on lähinnä erotettu vastuussa olevia johtajia", kirjoittavat suomalaisasiantuntijat.

Professori Anu Hopia: Missä elintarvikkeissa ja kuinka paljon näitä aineita sallitaan:
 "Esimerkiksi korvasienen ja käärmeen myrkky ovat todella kovia aineita. Ja niitä saa luonnosta."
"- Tässä menevät puurot ja vellit sekaisin. Ajatellaan, että ruoka on terveellisimpää ja ravitsevampaa, jos siinä on vähän tai ei lainkaan lisäaineita. Näinhän se ei oikeasti ole."

Professosi Hopia, kyllä ne puurot ja vellit taitaa olla sekaisin siellä kemian laitoksellla. Se, että tiedetään paljon elintarvikekemiasta, ei todellakaan tarkoita sitä, että niitä aineita pitäisi laittaa ruokaan. 

Käsitykseni on, että: Jos otetaan standardi 'mökin mummo', joka on aina valmistanut ruokansa itse omista raaka-aineista - mitä nyt mausteita ja suolaa lisäksi. Verrokkina otetaan elintarvikekemian professori, joka on kolmekymmentä vuotta koostanut ruokansa kemiallisesti parannelluista raaka-aineista.

Lopputulos on ihan ilman minkäänlaista tutkimusta, että 'mökin mummo' on paljon terveempi.

Kummallista, että hän on terve, vaikka ei tietäisi yhdenkään ravinoaineensa kemiallista koostumusta.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/elintarvikkeiden_e-koodit_kuumentavat_tunteita_2883801.html

Suomalaisuus


Onneksi Suomessa ei tuomita amerikkalaisen kaksinaismoraalin perusteella - ihan vielä.

Miksei tuota Perussuomalaisten listaa ole julkistettu? Sehän olisi ensimmäinen kerta, kun Perussuomalaisilla olisi jotain muuta tarjolla kuin pelkkä ei.

Miettikää ihmiset vähän. Eihän siinä ole mitään järkeä, että julkisesti pitää sanoa 'oikein' eli somalitaustainen, mutta toimittajien kuulumattomissa sanomme somali.

Me olemme suomalisia. Ruotsalaisiksi tai venäläisiksi emme tulleet. Emmekä tule ????taustaisiksi.
= Suomessa noudatetaan suomalaisia tapoja ja tänne muuttaneiden on myös noudatettava niitä. Meidän ei todellakaan tarvitse alkaa noudattaa maahanmuuttajan tapoja, mutta heidän on hyväksyttävä meidän kauns perintömme.

Perintömme on lisäksi niin voimakas, että se on säilynyt vuosisatojen ajan valloittajista huolimatta. Nyt uusien tapojen tarjoajia tulee vähän joka suunnalta.

Se, että asioista puhutaan, ei suinkaan ole vihapuhetta.

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/09/perussuomalaisilla_sisainen_lista_kielletyista_sanoista_2884556.html

lauantai 17. syyskuuta 2011

Miksi Suomen pitää maksaa vakuuksista?

Miksi Suomea pitäisi kohdella muita maita huonommmin? Eihän Suomelle annettu muita maita parempaakaan kohtelua.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=62675:urpilainen-vakuuksien-maksullisuudesta-ei-ole-sovittu&catid=32:talous&Itemid=32


Urpilaisen ja Junckerin sukset ristissä

 
Share
PDFTulostaSähköposti
A+ A- A
(Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
Suomi ja muut euromaat ovat keväästä lähtien olleet eri linjoilla Suomen Kreikalta vaatimista vakuuksista, mutta ristiriidat on onnistuttu pitämään kulissien takana.

Pitkään piilotellut erimielisyydet pulpahtivat kuitenkin pintaan perjantaina Puolan Wroclawissa alkaneessa EU:n valtiovarainministerikokouksessa.

Aamupäivällä pidetyn euromaiden ministeritapaamisen jälkeen euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi euromaiden päättäneen, että vakuuksia Kreikalta haluavat maat joutuvat maksamaan niistä.

–Me päätimme, että jos vakuuksia tarjotaan, niitä saa vain asianmukaista korvausta vastaan, Juncker sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) piti samaan aikaan tiedotustilaisuuttaan suomalaistoimittajille, mutta vaikeni visusti vakuuskeskustelujen yksityiskohdista.

Kun tieto Junckerin puheista kiiri suomalaistoimittajien korviin, Urpilainen järjesti pikavauhdilla ylimääräisen tiedotustilaisuuden.

Urpilainen kiisti, että euromaiden kokouksessa olisi sovittu vakuuksien maksullisuudesta.

Ministerin mukaan vakuuksien saamiseen liittyy ehtoja, joista ei ole edelleenkään sovittu.

–Nyt ei kannata mennä asioiden edelle. Tästä vakuusmallista neuvotellaan edelleen ja myös ehdoista, jotka vakuuksien saamiseen liittyvät, Urpilainen vastasi toimittajien kummasteluihin.

Päättäväisesti esiintyneen Urpilaisen mukaan Suomi ei edelleenkään osallistu Kreikan tukipakettiin ilman vakuuksia. Hänen mukaansa Suomi hyväksyy vain ehdot, jotka ovat maamme kannalta hyvät.

Korkotulot pois?

Junckerin mainitsema hinta voisi tarkoittaa esimerkiksi muita alhaisempaa korkotuottoa vakuuksia haluaville maille. Tällaista ratkaisua vakuuskiistaan väläytti esimerkiksi perjantain Financial Times -lehti.

Euromaiden vakausrahaston korkotuottoja tuloutetaan jäsenmaille, mutta nyt Suomi voisi jäädä vaille näitä rahoja.

Useissa euromaissa on suhtauduttu kriittisesti Suomen vakuusvaatimukseen, sillä velkakriisissä kiemurtelevan Kreikan kassassa ei ole ylimääräistä rahaa vakuuksiin.

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter sanoi tiedotustilaisuudessaan suoraan, että vakuusjärjestelmästä pyritään tekemään siinä määrin "vastenmielinen ja kallis", että mahdollisimman harva jäsenmaa käyttäisi sitä.

Urpilaisen mukaan vakuuskysymykseen pitäisi löytää ratkaisu kuukauden sisällä. Hän suhtautui ratkaisun löytymiseen luottavaisesti.

–Poliittinen tahtotila ratkaisun löytymiseen on lisääntynyt, Urpilainen arvioi.

"Katastrofaalinen riski"

Euromaiden erimielisyydet Kreikan avustamisen suhteen herättävät huolta jo Euroopan ulkopuolellakin, minkä takia Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner osallistui poikkeuksellisesti euromaiden ministeritapaamiseen.

Geithnerin vierailu tapahtui suljettujen ovien takana, mutta tapaamisesta tihkuneiden tietojen mukaan amerikkalaisministeri patisti euromaita kasvattamaan 440 miljardin euron vakausrahastoaan, jotta se voisi paremmin vastata alueen kriiseihin.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble tyrmäsi tuoreeltaan Geithnerin ehdotuksen.

Wroclawissa järjestetyssä keskuspankkiirien tapaamisessa Geithner varoitti, että euroalueen sisäiset erimielisyydet velkakriisin hoidosta muodostavat "katastrofaalisen riskin" maailmantaloudelle.

Lue myös:
Kreikka-vakuudet annetaan - jos niistä suostuu maksamaan